rytmihäiriö

Kun se kerran on käynyt mielessä se ajatus, että eroaisi työstään, sitä tulee ajattelemaan siitä lähin päivittäin töissä.
Ainakin minä.
Tänään menin "työharjotteluun" sinne kahvilaan ennen töitä.
Tein parhaani, ja luulen että olin ihan hyvä.
En vaan tiiä. Mun kaikki motivaatio on kadonnut kokonaan työskentelyn suhteen.
Töissä juttelin yhden työkaverin kanssa aiheesta. Hänkin oli ennen kokoaikaisena työntekijänä, muttei vaan kestänyt enää. Nyt hän on vain osa-aikaisena, ja silti hänestä tuntuu ettei hän jaksaisi.
Mietin myös sitä vaihtoehtoa että pyytäisin että saisin olla vain osa-aikaisena.

 Eniten mua harmittaa tässä työssä se, että mulla ei ole päivän aikana mitään mitä odottaa.
Normaalissa työssä voisin aina odottaa että pääsen töistä, koska silloin olisi ilta vapaa ja voisi hengailla ystävien kanssa ja tehdä mitä ikinä! Mutta tässä työssä en ikinä näe ketään töiden jälkeen. Menen kotiin, jossa kaikki on jo nukkumassa, ja sitten menen nukkumaan. Aamulla taas, kun mä olisin vapaalla, mun ystävät on töissä tai koulussa. Miten masentavaa!
En voi odottaa viikonloppua, koska se on mun työpaikalla kiireisintä aikaa. En koskaan saa viikonloppua vapaaksi! Harvoin saan edes kahta päivää peräkkäin vapaaksi. Yleensä ne 2 vapaapäivää ollaan ripoteltu eri puolille viikkoa (muttei ikinä viikonlopulle!!).
Mutta on mulla jotain odotettavaa joka päivä. Kaksi asiaa: 1. aamuisin odotan kauhulla töihin menoa (se vähän kuin pilaa sen rajatun vapaa-ajan ennen töitä), ja 2. töissä odotan että pääsen kotiin.
Jo nyt mietin kauhulla huomista. En vaan jaksais. Olen niin väsynyt, enkä vain tästä päivästä, vaan yhä eilisestä.
Kaiken lisäksi, olen ruvennut saamaan jotain outoja sydämen rytmihäiriöitä. Sellaisia että yhtäkkiä sydän hakkaa kovempaa tai epärytmisesti, ja rintakehää puristaa. Siis nyt ehkä pari viikkoa olen saanut noita joka päivä töissä, ja myös kotona. Joskus nukkuessakin. Olen myös nähnyt outoja unia sydänkohtauksiin liittyen. Heh. Pitäisikö huolestua? (älkää te huolestuko oikeasti. Jos jonkun pitää huolestua niin minun.. Tai sit ei? Jos huolestutan itseäni yhtään enempää, saan vielä sydärin. )

Toivotaan että se kahvila harjottelu meni hyvin. Toisaalta, se on vain osa-aikainen työ. Siinä mun pitäis työskennellä just viikonloppuisin, ja se merkitsisi etten voisi pitää Drunken Monkeyta siinä sivulla, koska Monkeyssa mua tarvitaan varsinkin viikonloppuisin, jos joskus.

Mun mielestä on vain ajan haaskausta ja aikamoinen menetys se, että asun tällaisessa hienossa kaupungissa, enkä voi koskaan nauttia siitä töiden takia. Ja olen viettänyt täällä yli 9 kuukautta ystävieni kanssa, enkä ole saanut nauttia heidän seurastaan paljoa. Onko mitään järkeä?

Sori että valitan taas! Kuinka monta kertaa olen luvannut olla valittamatta tänne enää?
Mutta toisaalta, enhän tapaa ystäviäni melkein ikinä, ja jos tapaan, en tahdo pilata heidän päiväänsä valittamalla, joten olen viisas ja pilaan teidän päivänne! Hähää.
Anteeksi.

Pakko mennä nukkumaan, huomenna aamuvuoro. Moi.