Heij.
Kyllä täytyy vaan totutella takaisin normaaliin elämääni. Loman jälkeen on aina aika vastahakoinen fiilis töihin/kouluun paluun suhteen. Huoh.
Tämän työpäivän kohokohtia oli se, kun erään asiakkaan korkokengän korko juuttui hameeni helmaan kiinni. En tiedä miten se on edes mahdollista, mutta niin sattui.
Muuten päivä kului ilman suuria katastrofeja. Itse asiassa päivä kului oikein sutjakkaasti.
Kuitenkin jossain vaiheessa työpäivää mulle tuli hassun epätodellinen olo. Mietin vain että "mitä hittoa mä teen täällä Drunken Monkeyssä, koko päivän palvelen ärsyttäviä asiakkaita, ja palkaksi saan vain aika pienet rahat.." Ja siitä aloin miettimään että miten mä jaksan sitä,. Rakastanko mä työtäni todella niin paljon, että tahdon viettää siellä koko päivän?
Munn mielestä töiden teolla pitäisi olla vain joku näistä motiiveista (jos niitä on lisää, kertokaa ihmeessä!)
1. tykkää työstään
2. siitä saa hyvin rahaa
3. työajat sallii mun elää myös töiden ulkopuolella.
Mieluusti nuo kaikki kolme, kiitos.
Harmillisesti mun työssäni ei ole mitään noista positiivisista asioista.
En tykkää työstäni (siunatkoon! Kuka siitä tykkäisi?), palkka ei ole hyvä, ja työvuorojen takia mulla ei paljon ole elämää töiden ulkopuolella. Jipii!
Työkaverit on samaa mieltä. Ei pelkästään tästä paskasta työstä, vaan myös elämästä Lontoossa: onhan se kokemisen arvoista. Hieno kokemus tosissaan, mutta... Ei pidemmälle ajalle. Mitä täällä on muuta kuin työt ja bilettäminen? (Ja minä kun en oikeastaan biletä)
Tämä on kai loman jälkeistä marisemista?
Möh möh.
Tässä hieno laulu ketuista:
http://www.youtube.com/watch?v=jofNR_WkoCE
Ja illan sana: http://www.youtube.com/watch?v=7QR2KGmL50k
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti