uninen

Tänään oli mukava päivä.
En sanoisi että aivan loistava, tai edes kiva, mutta mukava.
Olin töissä keittiöllä...
Manny oli ihmeen mukava mulle tänään. Olen huomannut, että usein ihmiset joista saan huonon ensivaikutelman, on usein kivoimpia. En nyt sano että Manny olisi kivoin, mutta ei sitä koskaan tiedä vaikka joskus tulisin ajattelemaankin niin. Sitten taas ihmiset joista aluksi pidän, ei välttämättä olekaan niin kivoja. Tuohon en nyt just löydä yhtään esimerkkiä, mutta niinkin on varmasti sattunut joskus.
Meillä on töissä myös uusi tyttö, joka on aika kiva.

Söin tänään tosi paljon töissä kaikkea ällöttävää! Riisiä, kanaa, ankkaa, jätskiä, vaikka mitä, yäk.
Tiettekö, joskus vaan on niitä päiviä kun mikään ei tyydytä sun nälkää...

Eilen menin taas tanssitunnille... Ei ollut kovin laadukas, mutta  hyvien tanssituntien etsintä jatkuu. Vähintään kerran viikossa. Ei tule liian kalliiksi.

Olen kyllä niin väsynyt, etten pysty keksimään muuta kirjoitettavaa.

Illan sana (entisen koulukaverin sanat..) :

Usko on vene, joka kannattelee ihmistä. Ei minun tarvi kuin tehdä päätös, että nousen siihen veneeseen. Ei minun sitä tarvi pitää pinnalla, se pitää minut. (Tuo on niille, jotka ajattelevat että usko on jonkinlainen taakka mitä pitää kantaa, ja jos mokaa, niin sitten menettää uskon. Se on just toisinpäin. Usko kannattaa ihmistä, silloinkin kuin on vaikeaa, eikä pysty näkemään että usko kannattaa... ) Raamattukin sen sanoo: Room,11:18 "muista, ettet sinä kanna juurta, vaan juuri kannattaa sinua. "