Näin viime yönä unta että menin Suomeen viikon lomalle.
Jostain syystä jouduin koko loman vain tekemään töitä: kolasin lunta käsin yleisistä luosteluradoilta. Oli siis talvi. En ehtinyt paljon edes näkemään perhettäni. Ja kun näin, vanhempi pikkuveljistäni oli 2 v. Taapero. Koko loma oli aika perseestä, mutta kun viikon päästä tajusin että pitäisi palata Lontooseen, en millään halunnut lähteä. Aloin jopa suunnittelemaan etten enää palaisi. Jättäisin vain vaatteeni ja tavarani ja työni Lontooseen.
Oli vähän erikoinen uni. Olin toki helpottunut herätessäni, koska uni oli ollut stressaava... Mutta kuitenkin se vaikutti mihin niin, että mulla on koko päivän ollut valtava koti-ikävä.

Voisin kyllä tulla Suomessa käymään, jotta koti-ikävä vähän laantuisi.
Lontoosta olen tehnyt itselleni kotoisamman harrastamalla samoja juttuja kuin Suomessa harrastin, eli lenkkeilyä, tracy andersonin jumppaamista, tanssitunteja, piirtämistä yms.

Yritän myös päästä takaisin karkki ja alkoholi- lakkoon. Heh. Tänään sorruttiin koko perhe karkkeihin... (Minä, Jim ja Nina )

Kissa vain säpöstyy päivä päivältä. Se on myös kasvanut paljon. Varsinkin mahastaan.......

Mä pääsen taas hiusmalleilemaan perjantaina. Jee!

Nyt olo on ihanan rento. Tässä olotilaani sopiva biisi ja illan sana:

http://www.youtube.com/watch?feature=related&v=Fn83bG8numA&nomobile=1

Fil. 4:6 älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se mitä tarvitsette, rukoillen, anoen
Ja kiittäen jumalan tietoon.