Yon sana: Jumalan tuomitseminen

Inspiroiduin nyt kirjoittamaan ajatuksiani eraasta aiheesta, josta on tullut valilla puhe kavereitten kanssa. Silla mulla on useita kavereita jotka ei usko Jumalaan, ja aina jossain vaiheessa ne saa tietaa etta mina uskon, ja se tuntuu hairitsevan (tai jopa loukkaavan ) heita. Toivottavasti mun vahvat mielipiteeni ei suututa ketaan... Tama on mun blogi, ja tama on mita ma ajattelen.

Mua kiinnostaa kun jotkut ihmiset luulee tuntevansa Jumalan vain parin asian perusteella.
Ja nuo pari asiaa he ovat luultavasti kuulleet muilta ihmisilta.
 Sehan on sama asia, kuin vaittaisin tuntevani jonkun ihmisen sen perusteella, mita olen kuullut tai lukenut muilta ihmisilta.
Vaikka olisi ihmisia, jotka ovat tuon henkilon ystavia, ja he kertoisivat minulle juttuja hanesta, en vaittaisi tuntevani tuota juorujen kohdetta. Tietaisin vain minimaalisen pienen osan hanta, ja sekin olisi toisen ihmisen silmien lapi.
Ja kun juorut leviavat, faktat muuttuvat fiktioksi.
Mita jos jostain ihmisesta alunperin positiiviseksi tarkoitettu asia muuttuukin negatiiviseksi, kun se ollaan koeteltu monella negatiivisella mielella, ja sitten noita negatiiviseksi muuttuneita juttuja pidetaan faktoina.

Mika on ihminen tuomitsemaan Jumalan?  (Varsinkin ihminen, joka ei tunne Jumalaa, silla kukaan joka oikeasti tuntee Jumalan, ei voisi hanta tuomita)

Moni ihminen tuntuu ajattelevan, etta Jumala on juuri sellainen, mita he haluavat uskoa Jumalan olevan.
Vaikka erilainen kaikille.
Mita jarkea siina on?
Eihan noin voisi sanoa yhdestakaan persoonasta.
Jumala on juuri sellainen kuin on, eika ihminen voi hanen luonnettaan muuttaa.
Mista mina taman tiedan? En minakaan vaita tuntevani Jumalaa kokonaan. Jumala on liian "iso luonne" tunteakseni hanet heti kokonaan. Aina opin hanesta jotain uutta.
Nyt kuitenkin tunnen jo sen verran, etta tunnistan mitka ihmisten puheet hanesta on valhetta ja mitka ei.

Jumala ei piilottele luonnettaan. Kaiken han on itsestaan kertonut raamatussa.
 Sita kirjaa voi lukea uudestaan ja uudestaan vaikka koko elamansa, ja silti aina oppii jotain uutta.
Puolustan mieluusti Jumalaa, koska tiedan hanen ajattelevan niin hyvia asioita ihmisista. Niistakin jotka hanta vihaavat.

Voiko ihminen omassa viisaudessaan vaittaa Jumalan olevan tunteeton ja holmo ja valinpitamaton sen perusteella, mita maailmassa tapahtuu esim. koyhyys, vakivallat, sodat... Jumala antoi ihmisille oman vapaan tahdon,( jottemme olisi robotteja jotka on pakotettu rakastamaan Jumalaa. ) ja nayttaa silta, etta ihmisen tahto on johtanut itsekkaisiin ja pahoihin asioihin.

Jos lahtee tuomitsemaan Jumalaa, pitaa ensin olettaa ja uskoa hanen olevan todellinen (koska miksi lahtea  tuomitsemaan jotain, mika ei ole olemassa ja mihin ei usko tippaakaan. Sehan on sama, kuin lahtisi tuomitsemaan Joulupukkia maailmassa tapahtuvista surullisista asioista)
Sitten voi miettia, etta jos Jumala on totta, niin raamatun tarinatkin on totta. Ja jos raamatun tarinat on totta, se tarkoittaa etta Jumala on luonut koko maailman ja ihmiset.
Jos joku on niin viisas ja luova, etta voi luoda koko universumin, niin voimmeko vaittaa olevamme hanta viisaampia millaan tavalla?
Silloin voimme paatella, etta emme ehka tieda/ ymmarra viela kaikkea rajallisilla ihmisen aivoillamme.

Sitten on viela ihmisia, jotka sanoo uskovansa vain korkeampaan voimaan. Johonkin joka on luonut maailman kylla, mutta ei ole oikeastaan persoona. Aika kiinnostava ajatus,.. Mietin vain, etta miten joku aivoton voima voisi luoda koko maailman. Heh.
Jos katsoo maailmaa, on pakko ajatella etta sen luoja on todellinen taiteilija, jolla on syvia ajatuksia. Hanella on myos huumorintajua (jos katsoo vaikkapa eri nakoisia elaimia, ne on jotkut niin hassun nakoisia etta niiden luojalla on kylla ollut pilketta silmakulmassa)

Ihmiset eivat pida Jumalasta, koska han haastaa meita erilaiseen elamaan, han haaastaa meita olemaan epaitsekkaita ja kasvamaan toisenlaiseen mielenlaatuun... Mutta ihmiset eivat taida ymmartaa, miten tuokin mielenmuutos loppujen lopuksi tapahtuu. En mina voi itse muuttaa itseani, se on liian raskasta minulle. Kaiken voiman, tiedon ja avun muuttumiseen saan Jumalalta (esim lukemalla raamattua), minun ei edes tarvi paljon miettia muuttumistani, se tapahtuu luonnostaan.
Miten helpoksi kaikki ollaan loppujen lopuksi tehtykaan meille... Ainoa mita tarvitsee tehda, on opetella tuntemaan Jumala.



Ps. Tama ei ole mikaan viha puhe ei-uskovia kohtaan. Haha. Naa on vain mun yollisia ajatuksiani