Voi himputti.
En tieda mika olisi nyt jarkevinta.
Kun siis olen suunnitellut menevani Suomessa kaymaan loppu kesasta tai syksylla, mutta nyt en ole enaa varma.
Jos kerran mina ja Hanna ollaan ehka muuttamassa johonkin, onko mun silloin jarkea tulla Suomeen, ennen kuin muutan pois Lontoosta? Siina tapauksessa tulisin Suomeen tavaroineni, ja sitten lahtisin jonnekin muualle. Kai.
Tai enta jos muutankin takaisin Suomeen? Silloin mun ei varsinkaan ole jarkea tulla ensin kaymaan Suomessa (ja maksaa siita matkasta itseni kipeaksi) ja sitten palata tanne joksikin aikaa ja sitten muuttaa Suomeen.
Ja tanaan mulla on ollut ihan mukava olo taalla Lontoossakin (pitkasta aikaa)... Varmaan siksi etta Ninalla on iltavuoro ja mulla on vapaapaiva, niin saatoin tavata siskoanikin tassa aamupalalla.
Huvitti vahan eilen, kun olin lahdossa toihin. Kavellessa meidan kotikadulla, tormasin Ninaan joka oli palaamassa toista. Meidana keskustelu:
"No moi!"
"Moi! Kiva nahda suakin..."
"Joo, kiva nahda, mita kuuluu?"
"Ihan hyvaa, toihin olen tassa menossa"
"joo, ma oon tulossa toista, no, nahdaan myohemmin..."
"nahdaan!"
Haha, tuo oli kyllakin ihan vitsimielinen keskustelu (vitsimielinen??)...
Huoh, ongelma on, etta tykkaan asua Ninan ja Jimmyn kanssa. Ne on niiiin kivoja. Jos vain saisin ne muuttamaan vaikka Suomeen kanssani. Hehe.
Ja vaikka ne molemmat sanoi mulle etta voisin muuttaa Amsterdamiin, tiedan ettei ne halua etta muutan viela vahaan aikaan.
Tosissaan, Nina, Jim ja pari kaveria taalla on ainoat syyt miksi haluan olla taalla. Tietysti myos tama kaupunki on aika ihana. Ainakin jotkut alueet Lontoosta.
Mutta en tiia.
Saastelenpas tassa rahaa ja mietin. En vain jaksais liian kauaa tata elaman tyylia. Etta ainoa elamani on toihin meneminen ja sitten kotiin palaaminen (ei nyt aivan pelkastaan, mutta suurinpiirtein).
Pelkaan etta nuo huomaa etta mua vahan masentaa taalla.
En tieda mista asenteen muutokseni tuli.
Ensin halusin sinnikkaasti olla taalla vaikka toissa oli viela sata kertaa vaikeampaa kuin nyt, eika ollut aikaa tai rahaa ikina. Nyt mulla on ok tyo, ystavia, aikaa itselleni ja melkein jopa muillekin, rahaa on tarpeeksi. Ja nyt en jaksa enaa olla taalla. Varmaan olen jonkinlainen masokisti ja tykkaan karsimisesta.
(paivan sana: Joos.1:9 muista etta olen sanonut sinulle: " ole rohkea ja luja, ala pelkaa alaka lannistu.Herra sinun Jumalasi on sinun kanssasi kaikilla teillasi.
Matt.11:28-30 tulkaa minun luokseni, kaikki te tyon ja kuormien uuvuttamat. Mina annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: mina olen sydameltani lempea ja noyra. Nain teidan sielunne loytaa levon. Minun ikeeni on hyva kantaa ja minun kuormani on kevyt. )
Have a fabulous day!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti