keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Mr. Catsbyn seikkailut osa 10

Huh, mitä draamaa.

Meillä oli oikein mukava leffailta menossa. Katsoimme jopa Suomalaista elokuvaa: Lapsia ja aikuisia.
Sitten Jim lähti jalkapalloon.
Juuri sen jälkeen kun hän lähti, Nina kuuli ulkoa kissan miukumista.
Menimme ulos katsomaan että onko Catsbyllä joku hätänä, koska kyllähän se osaa kissanluukkua käyttää itsekin.

No löydettiin se sitten puun latvasta.
Siellä se oli ollut jo jonkin aikaa, koska Nina oli kuullut sen miukuvan aiemminkin, mutta ajatteli että kyllä se sieltä osaa itse tulla sisälle.

Kyseessä on tosi korkea puu, jossa ei ole oksia, paitsi ihan latvassa.
Ja se kyseinen puu on myöskin naapurimme pihassa.
Sinne se oli varmaan kiivennyt oravien perässä.

Ensin me yritimme houkutella sitä kiipeämään alas, esim näyttämällä hänen ruokakuppiaan (se on toiminut joskus), ja kutsumalla häntä.
Sieltä se vain miukui takaisin.

No minä ja siskonihan olemme varsinaisia neiti etsiviä, joten me löydettiin monia "melkein ratkaisuja" ongelmaamme. Kävimme naapurissamme katsomassa jos heidän pihan kauttaan saisi kissan tikkailla alas.
Mutta se puu on liian korkea, ja se puu ei itseasiassa ollut heidän pihallaan, vaan toisella kadulla asuvan naapurimme pihassa.
Niinpä etsimme toisen naapurimme talon kovalla vaivalla, ja soitimme ovikelloa, mutta he eivät avanneet ovea, kun olivat niin vainoharhaisia. (oli tuossa muitakin mutkia matkassa, mutten vaan jaksa selittää niitä, plus ne on aika noloja.)

Lopulta päädyimme takaisin kotiin, ja kiipesimme Jimmyn vajan katolle (se puu on ihan sen vajan vieressä), ja yritimme kutsua kissaa sieltä.
Ei onnistunut.


Oli vieläpä tosi kylmä ja kostea ilma, ja se puu oli liukas. Ei ihmekään ettei kissa halunnut itse kiivetä alas.

Kiitos Jumalalle, Jim viimeinkin palasi jalkapallosta, ja pienen draaman jälkeen hän haki oikeanlaiset tikkaat ja taikoi Catsbyn alas puusta.

Nyt pieni kissamme on kovin uupunut monen tunnin puussa notkumisestaan.
Ensin hän söi nopeasti ja ruokahalulla, ja heti sen jälkeen meni nukkumaan.
Mutta hän on kuitenkin vaatinut kokoajan huomiota. Jos joku lopettaa silittelemisen, hän avaa silmänsä ja vaatii lisää lohdutusta. Hehe.
Nyt hän nukkuu sikeästi sängyssäni.



Onko kuvassa Jeesus vai Jim kissaa pelastamassa? En ole varma, mutta kiitän molempia.

Kauhea draama.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti