Täydellinen tapa palata töistä kotiin, on se kun kotona on hyvää ruokaa odottamassa mua! Liha keittoa ja limppua, ja jälkkäriksi riisivanukasta. Kaikki Jimmyn tekemiä of course.
Nukuin tänään vähän pommiin. En myöhästynyt töistä mutta jouduin kiirehtimään, mistä en tykkää. Söin osan aamuapalasta kävellessä metroasemalle, ja meikkasin metrossa.
Huvittavaa että aluksi ihmettelin sitä kun naiset meikkaa metrossa täällä. Se on kovin yleistä! Nyt olen itse samalainen ja ymmärrän heitä täysin. Eikä mua enää edes häiritse pahemmin vaikka mulla olisi yleisöä kun laittaudun, tai mitä ikinä päätänkin metrossa tehdä. Vaikka joku aina metrossa tuijottaakin, oon ymmärtänyt jotain lontoolaisista ja metrosta ja muusta... Eli sen ettei ketään kiinnosta. Kaikilla on oma elämänsä. Tämä ei ole mikään tuppukylä jossa kaikki erikoinen käyttäytyminen on ihan sairasta. Enkä ollut ainoa outo tänä aamuna metrossa, siellä oli nainen, joka levitti huulirasvaa ympäri naamaansa ja kaulaansa, tyttö joka nukkui niin sikeästi että meinasi pudota penkiltä, nainen jolla oli paljon lapsia ( ainakin 7) mukana, superhaiseva pulsu joka söi jotain outoa lihaa, ja Intialainen mies joka tuijotti mua intensiivisesti koko sen ajan kun meikkasin, ja vielä loppumatkankin! Hmmm. Ehkä tämä vain kertoo sen että mä oon yksi niistä tuijottelijoista metrossa.
No joo... Töissä oli vähän vammasen tylsää. Päivän mielenkiintoisin ja vajain tapahtuma: juttelin Pavelin kanssa. Se sanoi Huanin kehuneen mua kauniiksi. Kerroin siis Pavelille että se pyysi mua jo ulos, ja että mun vastaus oli välttelevä. hehe. Sit se yritti keksiä mulle tekosyitä mitä voisin sanoa Huanille: 1. valehtele että sulla on poikaystävä (kuulemma näyttää Justin Timberlakelta ja sen nimi olisi Harry), 2. sano olevasi lesbo, 3. Väitä tykkääväsi musta ja meneväsi mun kanssa ulos.
No en ehtinyt valehtelemaan mitään, koska kun Pavel ja Huan seuraavan kerran oli kahden varastossa, Pavel sanoi Huanille aikovansa pyytää mua ulos. Haha. Se teki sen vain siksi että ajatteli sen auttavan mun tilannetta. Huanin vastaus: " et oo tosissaan! et oo tosissaan! anna mun pyytää sitä ensin ulos".. Pavel: "saat aikaa kello kuuteen asti".. (argh, miten Pavel ajatteli auttavansa mua?) Huan yritti taivutella niin että sillä olisi viikko aikaa! No se yritti kysyä mua ulos ennen työpäivän päättymistä... vastaus oli kieltävä.
Yritin silti olla ystävällinen. Se on mun ongelma,en halua olla ilkeä kellekään. Huan on niin tyhmä ja jääräpäinen ettei se tajua. Sain sen tällä kertaa ehkä jopa tajuamaan. En jaksa edes selittää meidän keskustelua aiheesta.
Blaah, huomenna on taas pitkä päivä. harmittaa kun ei koskaan ole vapaa-aikaa.
Millanenkohan päivä huomenna on?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti