Sunnuntai laiskuutta

Se, ettei mulla ole mitään aikatauluja tai velvoitteita, tuntuu...Oudolta. Jopa häiritsevältä.
En pysty rentoutumaan. Se tuntuu ajan tuhlaamiselta.

En ole "tuhlaillut aikaani" vähään aikaan. (jos lomaa ei lasketa)
En tiedä vieläkään, onko tuo ajan tuhlaus oikein vai väärin.

Tai siis, onko oikein herätä myöhään, sitten pitkittää aamupalaa monta tuntia, syödä toinen aamupala, ja sitten vain istuskella ja lukea roskalehtiä?

Nyt kello on 15:21.
En ole edes jumpannut, mikä on hyvin outoa.
Toisaalta siivosin, mutta se onkin sellainen perus juttu, aivan kuten hampaitten harjaus.
Sitten vasta olisin huolissani jos en siivoaisi. Tai pesisi hampaitani.

On mulla mielessä juttuja joita voisin tehdä, mutten tiedä että jaksanko.
Ehkä luen vain raamattua, katson tanssi ja meikki videoita ja laitan ruokaa tänään.

Hei, mahtavaa!
Tämähän on lepopäivä!
Milloin viimeksi olen viettänyt lepopäivää? (No, Thaimaassa, joka päivä... 3 viikon verran...Mutta ei, se ei ole sama asia. Mä jumppasin siellä ja olin joka päivä aktiivinen!)

Nyt pyhitän tämän lepopäivän!
Saan luvan kanssa olla saamaton, enkä suostu stressaamaan mistään.
Ehkä juuri tämän takia Jumala loi lepopäivän, jotta me ihmiset emme sekoaisi huolissamme ja kiireissämme, ja rauhoittuisimme edes yhdeksi päiväksi, emmekä tekisi mitään.


Tässä vielä raamatun kohtia kaikille stressaantuneille:
Luuk.12 (jakeet 24-31)

"Katsokaa korppeja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, ei niillä ole vajaa eikä varastoa, ja silti Jumala ruokkii ne. Kuinka paljon arvokkaampia te olettekaan kuin linnut!
Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?
Jos siis näinkään vähäinen asia ei ole teidän vallassanne, mitä te muusta huolehditte?
Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta;: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä sanon teille: ei edes Salomo kaikessa loistossaan ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala tuolla tavoin pukee ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin paljon ennemmin hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!
Älkää siis murehtiko, mitä söisimme tai joisimme (tai mistä ikinä murehdittekaan). Älkää sitä etsikö.
Tätä kaikkea maailman ihmiset tavoittelevat; teidän isänne kyllä tietää, että te sitä tarvitsette.
Etsikää Jumalan valtakuntaa, niin te saatte myös kaiken tämän. " (Jeesuksen sanoja)