Nyt tiedan, miksei mulla ole ollut hirvea koti-ikava!
Koska olen ollut niin kiireinen etten ole ehtinyt tuntea sita.
Nyt ei ole kiire. Tai on tavallaan, esim loytaa uusi tyopaikka, mutta kun olen paljon yksin, saatan tuntea sen paremmin.
Se tuntuu samalta, kuin joskus Suomessa tuntui, jos syysta tai toisesta vietin koko paivan yksinani, nakematta perhetta tai kavereita. Sellainen olo, etta nyt jotain puuttuu.
En tiia... Mulla on aina mun "fiilikset" kaikesta. Ne on aika vahvojakin fiiliksia. Ja mulla on ollut nyt jo jonkin aikaa taalla Lontoossa sellanen fiilis, etta jos vaikka nyt lahtisin takaisin Suomeen, katuisin sita. Tai ainakin jaisin miettimaan, etta mita kaikkea olisi viela voinut tapahtua siella, tai mihin olisin voinut paatya.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti