torstai 30. toukokuuta 2013

ajatuksia

Mun hiukset on nyt siniset! OKei, ei aivan siniset, sinertavan blondit enemmankin... Pian taytyy lahtea taas toihin pain. Sain selville, etta saan Drunken Monkeyssa 50 % alennuksen ruuasta ja juomista, ja mun kaveritkin saa! Eli ehdotin kamppiksilleni etta mennaan sinne syomaan lauantaina, kun mulla on vapaapaiva. Kirjoitin lapun siis... Koska en nae niita enaa koskaan, enka tahdo tekstata, se on liian kallista! Oon tassa mietiskellyt vahan, etta mita haluan tehda syksylla. En ole vielakaan pystynyt tekemaan paatosta! Tavallaan en tahdo lahtea... Syyna on, etten millaan haluaisi jattaa Ninaa ja Jimmya. Sitten nakisin niita vain pari kertaa vuodessa! No Ninaa ainakin... Ja mun mielesta pari kertaa viikossakin on liian vahan! Kauhea ajatus: nakisinko Jimmya enaa koskaan?? Mutta toisaalta oon miettinyt, etta olisi ihan kivaa palata Suomeenkin. On liian ikava kaikkea. Ihmisia ja tanssimista ja helppoa elamaa. Hmm. Rehellisesti sanottuna en tieda mita haluan. Ihmiset antaa mulle mielellaan ohjeita, tulisiko mun jaada tanne, menna takaisin Suomeen, vaiko muuttaa johonkin muuhun maahan. On ihan kiva saada neuvoja ja mielipiteita, mutta tavallaan ne vain hammentaa mua lisaa, ja sitten on vaikea muistaa etta mita mina itse halusinkaan tehda. En usko etta olisin Suomessa onnellisempi kuin taalla, mutta tuskin olen taalla onnellisempi kuin Suomessa olisin. Soveltuisin varmaan minne tahansa, minne muuttaisin. Jaisin tanne mielellani, jos loytaisin hyvan tyopaikan, jossa olisi saannolliset tyoajat (aina aamuvuoro, aina vkn loput vapaat), ja jos mulla olisi aikaa ystaville ja perheelle taalla (Lontoo-perhe: Nina ja Jim). Niin... Ja ja jos saisin mahdollisuuden harrastaa tanssia edullisesti. Jaisin tanne myos, jos loytaisin kivan poikaystavan taalta, mutta kun ei ole ainakaan viela loytynyt ketaan kenet huolisin. En tieda haluanko, etta mun elamantapani on pidemmalla ajanjaksolla tallainen: Paljon toiden tekoa, josta ei saa paljoa rahaa, ja se vie kaiken ajan. Ja kaikki on epavarmaa ja epavakaata, varsinkin raha-asiat. Ainoa positiivinen asia, jonka talla hetkella naen Lontoossa elamisessa, on ihanat ystavat. Niita olen koonnut vain pari (kuten aina teen), ja ne onkin ihan spesiaaleja. Mutta Suomessa mulla on myos ihania ystavia! Ja ehka jopa enemman vaihtoehtoja, mita tehda, opiskella jne (hassua kylla.)... Nyt mua alkoi vain masentamaan nama ajatukset. Taidan tasta lahtea toihin! Toivon aurinkoista paivaa teille kaikille!!! (Taalla sataa...)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti